Minulla kun on lähiverkot ja niihin liittyvät laitteet ja temput harrastuksena ja ammattina, ajattelin kertoa viimeisimmästä rakennusprojektistani. Tuleva teksti sisältää materiaalia, jota jotkut voisivat kutsua nörtähtäväksi tai tylsäksi, toisia se ei kiinnosta ja loput ihmettelevät vain, että mitä ihmettä tuo nyt selittää, joten sillä varauksella kannattaa lukea pidemmälle. Joku ehta asiantuntija voi varmasti kyseenalaistaa, että miksi teit homman noin vaikeasti. Nyt jos tekisin, tekisinkin pari juttua eri tavalla, mutta toimii se näinkin.
Missiona oli tosiaan rakentaa vanhemmilleni toimiva kotiverkko kolmikerroksiseen omakotitaloon. WLAN siellä toimi n. kolmasosassa talon pinta-alasta joten kuten ja tulostaa pystyi ainoastaan yhdeltä tietokoneelta paikallisesti.
Liian monen Ethernet-kaapelimetrin, kolmen reitittimen/tukiaseman ja muutaman hikipisaran jälkeen lopputuloksena on koko talossa ja kuistilla kuuluva WLAN-verkko, ja kaikilta tietokoneilta pystyy tulostamaan ylimässä kerroksessa olevaan USB-tulostimeen, niin lanka- kuin langattomankin verkon kautta.
Lyhyt selostus, miten sen tein: ylimmässä kerroksessa olevalta modeemilta vedin Ethernet-kaapelin Buffalo Nfiniti WHR-G300N-lagattomaan reitittimeen. Tämän kyseisen reitittimen konfiguroin WDS-systeemillä Master-tilaan ja se sai hoidettavakseen ylimmän kerroksen/talon toisen päädyn WLAN-kantavuuden. Kerrosta alemmaksi kytkin toisen vastaavan Buffalon, siitä tein pelkän tukiaseman Slave-tilassa. Se saa impulssinsa Master-reitittimeltä ja toistaa vain verkkoa eteenpäin. Tämä tukiasema sitten kattaa lopputalon. Tähän hommaan valitsin nimenomaan Buffalon laitteet, sillä näitä joskus myyneenä muistelin, että Buffaloissa oli hyvin vaivaton asennus ja konfigurointi. Niinhän se olikin, melkein pelkällä plug-play meiningillä pääsin menemään; ainoastaan kaikki olennaisimmat asetukset joutui itse tekemään.
Ylimmän kerroksen uuden reittimen ja USB-tulostimen välillä on niin monta mutkaa, että siihen välille ei olisi millään saanut tarpeeksi pitkää USB-johtoa, vaikka olisinkin valinnut reitittimen, joka tukee USB-hommia. Kyseiseen väliin oli muutenkin jo valmiiksi vedetty takavuosina Ethernet-kaapeli, joten homma oli helppo viedä loppuun. Buffaloon tuo vanha Ethernet-kaapeli kiinni, kaapelin toiseen päähän, tulostimen viereen, Webeen ADSL Wireless N Router tulostinpalvelimeksi ja siihen tulostin kiinni. Kas näin, tulostus onnistuu joka nurkasta ympäri taloa.
Ainoat ongelmakohdat, jotka johtuivat oikeastaan pelkästään homman suunnittelemattomuudesta, olivat modeemin ja Buffaloiden käyttämät eri IP-osoiteavaruudet. Tämän olisi voinut alussa konfiguroida kuntoon, mutta en vielä silloin tiennyt kytkeväni samaan satsiin myös tulostinta, joten ongelma muuttui ilmeiseksi vasta, kun yksi tietokone oli modeemissa kiinni ja toiset tietokoneet olivat tulostimen kanssa toista IP-avaruutta käyttävässä Buffalossa kiinni. Tämän homman ratkaisin vetämällä tietokoneelta n. liian pitkän piuhan Buffaloon.
Mukavaa näpertämistähän tämä homma on niin töissä kuin vapaa-ajallakin ja saivatpahan vanhemmat nyt ajankohtaisemman setupin kotinsa tiedonsiirtoon. Valmistahan tuosta ei tullut vieläkään, tiedän jo nyt, kuinka saisin verkosta vieläkin paremman, mutta tuo ajaa asiansa nyt jonkin aikaa.
Käyttämästäni WDS-tekniikasta hieman lisää täällä. Kyseessä siis lyhykäisyydessään toiminta, jolla WLAN-verkkoa voi laajentaa. Reititin puskee verkon ilmoille, tukiasema saa siltä impulssin ja jatkaa saman verkon toistamista ympäristöönsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti