Volkswagenin uusi Beetle - Mielenkiintoinen - Hassu - Ihana - Kauhea - Ei ikinä. Auto herätti paljon mietteitä suuntaan ja toiseen. Ajoimme koeajon yhdessä ja mielipiteet olivat täysin vastakkaiset. Toinen tykkäsi ja toinen inhosi.
Ykstityiskohdat autossa olivat hauskoja ja muodot molempien mielestä mahtavat.
Etuvaloina toimivat päivällä kirkkaat led-valot, jotka ovat erittäin näppärän näköiset.
Takaluukun avausmekanismi on upotettu ja toimii painamalla yläkulmasta.
Mittaristo on selkeä ja värit ovat raikkaat, kuten VW:n autoissa on totuttu.
Takapenkkiläiset voivat liian hurjassa kyydissä turvautua retromaisiin kahvoihin - LOVE IT!
Kaikenkaikkiaan Beetle oli hauska ajettava, joskin ehkä hiukan tunnoton. Iso harppaus eteenpäin kuitenkin New Beetlestä eli edellisestä mallista.
Polkky: Beetle on kaunis auto, muodot miellyttävät silmää joka suunnasta. Koeajoautossa ollut 1.2 TSI sopi autoon kuin nyrkki silmään: se kuulosti mahtavalta ja vei tämän kokoluokan autoa todella iloisesti, ainakin kahden hengen kuormalla. Alusta oli myös varsin pätevä: mukavan jämäkkä olematta kuitenkaan epämukava.
En silti ottaisi Beetleä käyttöautokseni. Aloitetaan kuskin konttorista: minunkaltaiseni lyhytjalkainen tapaus joutuu vetämään penkin lähestulkoon niin pitkälle eteen kuin se vain menee, jotta yltää painamaan kytkimen pohjaan. (Muuten kytkin onkin helppo painaa lattiaan, sillä se on erittäin LÖYSÄ ja tunnoton!) Sitten kun penkki on edessä ja haluaa köyttää itsensä siihen, tulee seuraava ongelma: missä on turvavyö? Jättikokoisten ovien takia B-pilari on jouduttu vetämään todella kauas taakse ja täten myös turvavyöhön on todella vaikea yltää.
Ohjaamo itsessään noudatti auton ulkovärimaailmaa varsin pirteästi, mutta panelointi oli halvan tuntuista muovia, joka varmasti tuo oman äänimaailmansa auton menoon kovilla pakkasilla. Viimeisenä silauksena ovet, jotka kiinnimennessään kuulostivat halvoilta kaapinovilta. Sen verran massiiviset luukut kyseessä, että hieman vähemmän muovinen olemus niissäkin olisi poikaa.
Halko: Volvomiehelle ei tunnu kelpaavan kuin punainen talo ja perunamaa.. Itse rakastuin Beetleen. Auto oli ollut jo pitkään mielessä ja ajatus sen koeajamisesta kuumotti takaraivossa. VIhdoin kun tämä oli mahdollista niin sormet ja varpaat syyhyten ajoin Volkswagen center Espooseen hakemaan autoa.
En ole niinkään suuri tekniikan mies vaan mielipiteeni ovat usein fiilispohjaisia - niin tässäkin tapauksessa. Kun astuin autoon sisään teki sisusta minuun heti vaikutuksen. Auton ulkokuoren väri valkoinen oli tuotu paneeleihin tyylikkäästi. Kojelauta oli modernin tuntuinen pienellä retro vivahteella höystettynä. Heti tuli hyvällä tavalla vanha kunnon kupla mieleen. Auton käynnistettyä 1.2l kone hörähti käyntiin ja liikkeelle auto lipui hiljaisen tasaisesti.
Volkswageneista on jonkun verran kokemusta ja etenkin kytkin ja vaihteisto tuntuvat aina hyvin kevyeltä. Kaikki eivät tästä pidä, mutta minulle se kelpaa. Auto on mukava ajaa ja pienelläkin koneella yllättävän pirteä. Se täytyy myöntää että turvavyön kalastaminen oli välillä hieman hankalaa ja tähän voisi miettiä vastaavaa ratkaisua kuin coupe mersuissa eli turvavyön saattajaa joka "ojentaa" sen kuskille tai matkustajalle.
Summasummarum voisin itselleni ajatella kyseistä autoa koska vain!
Vielä pieni koeajovideo:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti